“Lastensuojelutyöntekijät joutuivat kamppailemaan hengestään, kun veitsellä aseistautunut teinityttö hyökkäsi heidän päälleen Kuopiossa.”- Iltalehti 25.11.2025

“Lastensuojelutyöntekijät joutuivat kamppailemaan hengestään, kun veitsellä aseistautunut teinityttö hyökkäsi heidän päälleen Kuopiossa.”
- Iltalehti 25.11.2025

Karmaiseva otsikko muistuttaa meitä siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät kohtaavat työssään vakavan fyysisen uhan. Harva osaa odottaa tällaista vastaanottoa lähtiessään tapaamaan asiakasta.

Ammattilaisena joudumme usein rajoittamaan jonku toisen henkilön itsemääräämisoikeutta, silloin täytyy erityisesti varautua ainakin henkisesti juuri siihen pahimpaan vastareaktioon. Jos se pahin scenaario ei  toteudukaan, niin silloin on mennyt aika hyvin. Pahimpaan varautumisella tarkoitan tässä tapauksessa valmistautumista fyysiseen hyökkäykseen, mistä Iltalehden uutinen kertoo. 

Sosiaali -ja terveydenhuoltoaloilla pitäisi enemmänkin kiinnittää huomiota fyysiseen uhkaan varautumiseen ja toimimaan myös väkivaltatilanteissa. Lähtökohtaisesti se sotii sitä ideologiaa vastaan, jossa asiakasta halutaan ja pyritään auttamaan, mutta silti itse auttaja saattaa joutua väkivaltaisen käytöksen kohteeksi. Sen vuoksi tällaiset hyökkäykset tuntuvat varmasti rajulta ja epäoikeudenmukaiselta työntekijää kohtaan. Jos ja kun emme ole varautuneet, valmistautuneet ja harjoitelleet puolustautumista niin tämän kaltainen hyökkäys voi tuntua vieläkin pahemmalta ja aiheuttaa pitkäkestoista psyykkistä kuormaa. Jälkipuinnin ja terveydenhuollon merkitystä en voi olla korostamatta. Siitä ehkä lisää toisessa blogissa.  

“16-vuotias tyttö kävi yllättäen naispuolisen sosionomin päälle. Tyttö löi useita kertoja veitsellä kohti naisen päätä ja ylävartaloa.

Naisen onnistui torjua iskut käsivarrellaan. Nainen jäi kuitenkin kamppailussa alakynteen. Hän putosi polvilleen tuulikaapin lattialle.

Naisen työpari, miessairaanhoitaja tuli väliin. Tuolloin tyttö otti miehen kohteekseen ja iski tätä kohti useita kertoja veitsellään.

Mies yritti ottaa tytöstä hallintaotteen ja molemmat kaatuivat lattialle. Mies sai lopulta otteen tytön kädestä ja väänsi veitsen tältä pois.”

Tässä tapauksessa juuri se pahin mahdollinen riski toteutui vaikka kotikäyntiin oli varauduttu kahden työntekijän voimin (usein mennään yksin). Eli asiakkaan hyökkäys hengenvaarallisella välineellä tarkoituksena vahingoittaa työntekijöitä vakavasti. Veitsellä tehdyt lyönnit suuntautuivat pään ja ylävartalon alueelle. Onneksi vakavilta vammoilta vältyttiin. Potentiaalinen riski hengen lähtemiseen oli valtava.

“Lastensuojelun työntekijät hakivat tilanteessa lastenkodissa asuvaa tyttöä kotilomalta. He eivät olleet ennalta varautuneet väkivaltaan.”

Valmistautuminen on riskien arviointia ja arvioituihin riskeihin valmistautumista. Riskejä arvioimalla pyrimme tunnistamaan riskit ja siten varautumaan niihin poistamalla riskistä aiheutuva seuraus, pienentämällä seuraus tai hyväksymällä mahdollinen seuraus. Ihmisiä kohdatessa riskien arviointi on vähän erilaista kun teollisuudessa tai rakennusalalla. Muuttuvia tekijöitä on paljon enemmän kun kyse on ihmisestä

Riskiarviointia tulisi tehdä aina ennen asiakastapaamista: 
- Missä tilassa asiakas tavataan: asiakkaan luona vai työtekijän määrittämässä paikassa
- Mikä henkilöresurssi on oikea tähän tilanteeseen 
- Mitä tiedämme asiakkaan käytöksestä historian perusteella. 

Kotikäynnille mennessä arvioidaan samoja asioita, mutta riskit ovat hieman korkeammat kun mennään asiakkaan omalle kotirauhan suojaamalle alueelle. Asiakkaan kodin tai tapaamispaikan olosuhteista työntekijöillä ei ole välttämättä mitään tietoa muuta kuin sijainti. Asiakas tuntee ja tietää, mistä löytyy tarvittaessa kättä pidempää. Asiakas on voinut myös etukäteen varautua hyökkäämään tai omasta mielestään puolustamaan omia oikeuksiaan jopa väkivaltaa käyttämällä. Kotikäynnille tultaessa työntekijöiden, kuten Iltalehden uutisessa sosionomi ja sairaanhoitaja joutuvat tekemään riskien arviointia koko ajan. Paikan päällä täytyy kuunnella tarkasti, katsoa asiakkaan liikkeitä ja eleitä sekä tutkia katseella myös ympäristöä. Asiakkaalle voi myös esittää suoria kysymyksiä liittyen käytökseen tai sanalliseen aggressioon tai uhkauksiin.

“Syyttäjän mukaan tyttö oli lyöntien aikana sanallisesti uhannut tappaa molemmat työntekijät, mainiten heidät nimeltä. Tappouhkauksia teini lausui useita. Lisäksi hän oli lyönyt nyrkillä naista.”

Tässä joitakin kysymyksiä joihin vastaamalla voimme arvioida henkilöstä aiheutuvaa riskiä.
Mikä väkivaltariski on kyseessä (fyysinen, sanallinen, uhkaus?

• Kuinka vakavaa mahdollinen väkivalta olisi?
• Koska mahdollinen väkivalta toteutuisi?
• Mitä tiedämme kyseisestä henkilöstä?
• Mihin seikkoihin ja tekijöihin arvio perustuu?
• Mihin tietomme pohjautuu: Mutu, edelliset tapahtumat ja tapaukset, tutkittu tieto jokin muu?
• Minkä näistä tekijöistä tiedämme tutkitusti lisäävän fyysisen väkivaltaisen käyttäytymisen riskiä?
• Vaikuttaako henkilön mielenterveys muuttuneen yllättäen?
• Mitä henkilö tekee?
• Mitä henkilö sanoo/uhkaa: Suora uhkaus? Millaisia sanoa käyttää?
• Henkilöityykö uhka tai toiminta tiettyyn työntekijään? Miksi ja miten?
• Saako henkilöön kontaktia?
• Rauhoittuuko henkilö, jos hän saa selityksen?
• Onko henkilö impulsiivinen?
• Onko uhkaava käyttäytyminen lisääntynyt määrällisesti ja tai laadullisesti?
  
  Lista on kirjasta: Haastavat asiakastilanteet -väkivalta työssä, 2015; Rantaeskola, Hyyti, Kauppila, Koskelainen.

“Kumpikin keski-ikäinen työntekijä järkyttyi. Heiltä diagnostisoitiin traumaattinen stressireaktio. Nainen joutui kahdesti sairauslomalle.”

“16-vuotias tyttö sai syytteet nuorena tehdyistä törkeän pahoinpitelyn yrityksistä sekä vahingonteosta.”

Kuinka teidän työyhteisö on varautunut edellisen kaltaiseen tilanteesee? Kuinka jälkipuinti on hoidettu? 

Yksi meidän pitkäaikainen asiakas pyysi koulutusta nimenomaan fyysistä väkivaltaa vastaan. Tilanteet ovat lisääntyneet myös hoitolaitoksissa. Fyysisestä harjoittelusta uhka -ja väkivaltatilanteissa meillä on pitkä kokemus eri asiakasryhmille, mutta pääsääntöisesti sosiaali -ja terveydenhuollon ammattilaisille räätälöidyistä koulutuksista ja harjoituksista. 

Tarjoamamme ratkaisut sote-alalle:

• "Irti otteesta" -koulutus: Tiivistetty, käytännönläheinen fyysinen harjoittelu uhka- ja väkivaltatilanteiden varalle.
• Räätälöidyt kurssit: Opetusryhmän erityispiirteet huomioiva koulutus erilaisiin yksiköihin ja tilanteisiin
• Able® Turvahihat – Henkilönsuojain sote-työhön:
  • Ne on suunniteltu ennaltaehkäisemään fyysisiä vammoja
  • Able® Turvahihat täyttää työturvallisuuslain vaatimukset ja viestii samalla pehmeyttä ja kunnioitusta.

Turvanvuoksi Oy:n koulutukset  sisältävät aina osion hätävarjeluoikeudesta ja perusteista. Lisäkoulutuksemme antaa henkilöstöllesi valmiuksia tunnistaa, ennakoida  ja toimia haastavissa tilanteissa. Valmistamme Able® Turvatuotteita, joilla viimeistelet turvallisuutesi työtehtävillä.  Turvatuotteet ja käytännön taktiikat – takaavat lyömättömän yhdistelmän.

Kuinka teidän työyhteisönne on varautunut edellisen kaltaiseen tilanteeseen? Kuinka jälkipuinti on hoidettu?

Ota yhteyttä, niin selvitetään ratkaisuja teidän ongelmiin ja haasteisiin.

Turvallisin terveisin 
Janne 

Tästä linkistä pääset lukemaan iltalehden artikkelin.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e89f01bf-3082-41a6-ad37-b4d8c756c07a