Kohti pedagogisesti turvallisempaa oppimisympäristöä


by Janne K., 09.10.2022
Ihminen kykenee kasvamaan kykyjensä mukaiseen kukoistukseensa vain ja ainoastaan riittävän turvallisuuden tunteen vallitessa. Tämä koskee sekä fyysistä toimintaympäristöä, että mielentilaa.

Varhaiskasvatuksessa ja oppilaitoksissa tuo tarkoittaa tinkimätöntä ja systemaattista kehitystyötä pedagogiseen turvallisuuteen liittyen. Pedagoginen turvallisuus on ennen kaikkea oppimis- ja opetustilanteen kokonaisvaltaisen turvallisuuden kokemista. Sen taso on hyvä, jos oppilaat voivat asettua omana persoonanaan, kykyineen ja kehittymistarpeineen, mahdollisimman paineettomasti oppimisensa äärelle. Oppija uskaltaa ja haluaa yrittää kohti parastaan, ja se riittää kaikille. Stressi tai pelko esimerkiksi epäonnistumisesta, kiusaamisesta, väkivallasta tai nolaamisesta ei saa olla kivikuormana repussa. Samalla kysymys on tietysti ammattilaisten oikeudesta turvalliseen työympäristöön.

Pedagogisen turvallisuudentunteen vaaliminen tapahtuu ensisijaisesti fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden osa-alueiden kunnossa pitämisellä. Niistä huolehtimisen on oltava ammattilaiselle itsestään selvä osa työn rutiineja. Puutteiden ilmetessä korjaavat toimet on aloitettava välittömästi.

Suomessa kehitetään inklusiivista koulua. Jokaiselle lapselle ja nuorelle halutaan turvata mahdollisuus oppimiseen lähikoulussaan, mikäli se vain hänen yksilölliset tarpeensa huomioiden on mahdollista. Koulu ei saisi syrjäyttää lasta tai nuorta lähiympäristöstään. Se kuinka opetus omassa kaikille yhteisessä koulussa järjestetään, osana isompaa tai pienempää ryhmää, kenties molempia, on toki sitten kokonaan toinen asia. 

On syytä painottaa aivan erityisesti, että ihan jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Se on kaiken perusta.

Inklusiivinen koulu edellyttää oppilaitosten henkilöstöltä entistä kehittyneempiä ammatillisia valmiuksia. Ei ole enää ”sinun oppilaitasi” ja ”minun oppilaitani”. He ovat ”meidän kaikkien oppilaitamme”. Esimerkiksi erilaiset oppimisen pulmat sekä tarkkaavuuden ja toiminnan ohjauksen tuen tarpeet tulevat koko henkilöstölle kohdattaviksi totuttua useammin. Käyttäytymisen säätelyn haasteista puhumattakaan.

Mitkä ovat kasvatus- ja opetushenkilöstön ammatilliset valmiudet kohdata esimerkiksi uhka- ja vaarakäytöstä? 

Missä määrin peruskoulussa työskentelevien opettajien tutkintovaatimuksiin kuuluu perehdytystä uhka- ja vaarakäytöksen kohtaamiseen, tai sen ennaltaehkäisyyn, ennakointiin ja hallintaan, on hyvä kysymys. Sellaisesta ei vaikuttaisi olevan juurikaan viitteitä. Tämän kaiken voisi kuitenkin ajatella olevan välttämätön osa opintoja, etenkin kun opettajat ovat vastuussa lastemme oppimisympäristön turvallisuudesta koulupäivän ajan.

Prima-edu® on yksi väline erityisesti pedagogisen turvallisuuden kehittämiseksi ammatillisen täydennyskoulutuksen kautta. Se auttaa luomaan vahvaan ammatilliseen aikuisuuteen perustuvaa yhteisöllisempää toimintakulttuuria. Se ohjaa kohti laadukkaampaa vuorovaikutusta ja arvostavaa, kunnioittavaa kohtaamista. Nämä punnitaan erityisesti haastavan käyttäytymisen äärellä, jolloin pienistäkin ammattilaisten signaaleista kasvaa merkitykseltään suuria. Prima-edu® neuvoo myös toimimaan rationaalisesti akuutin uhka- ja vaarakäytöksen tilanteissa, mikäli kärjistyminen tapahtuisi kaikesta huolimatta.

Koulutuksistamme on saatu kiittävää palautetta jo yli kymmenen vuoden ajan etenkin varhaiskasvatuksen, yleisopetuksen ja erityisopetuksen ammattilaisilta. Vuonna 2020 aloitimme yhteistyön Turvanvuoksi Oy:n kanssa. 

Voit perehtyä sisältöihimme tarkemmin osoitteessa prima-edu.webnode.fi ja koulutustarjonnan osalta myös osoitteessa turvanvuoksi.com.

Koulutustemme kurssikirja on Turvassa! (PS Kustannus, 2014), jota suosittelen lämpimästi kaikille.


Tarmo Kyllönen 

konsultoiva erityisopettaja, kouluttaja, tietokirjailija